Piimälasku ja kokkelpiimee

— Vaehetaa voan, sano isäntä hyvi lyhkösest. Ja sillä tavalla tapahtu, ku emäntä ja isäntä virkoja vaehto.
Ja semmoene se kaikessa yksinkertasuuvvessaa ja koruttomuuvessaa olj se tappaus Hoapalahe niityllä. Ku nyt rakkaelle savolaesille ja muelle kansalaesille tarjotaa _Piimälasku ja Kokkelpiimee_, tiijjetää jo peältä iskii ja eiltäpäe, että tässä piimälaskussa soattaa olla kuevettunneita ja happamijjae kokkelia, niin ettei ylleestä höröttämistä peäse syntymää. Mut siinä tappauksessa ei kukkaa näetä

这是一部由三十六个独立小品拼成的短篇集, 所以「情节」这一维必须分开看: 单篇的情节几乎全是同一个三拍——先摆一个可笑的执念(妻要丈夫下田、男人非要在火车上补买票、鞋匠老婆怕自己偷了表), 再让它跑满三四百字, 最后用一到两句话翻盘。《KU EMÄNTÄ JA ISÄNTÄ VIRKOJA VAEHTO》把这一拍做到极致: 丈夫被反锁在自家厨房里做早饭、铡草、挤牛奶, 结果一头牛被牵上屋顶、一锅粥浇在烫伤的小腿上, 结尾只剩夫妻两句"要不要再换回来?"——两行收掉四百行。但把三十六篇当作一个整体看, 它们之间没有任何情节咬合, 全靠篇首篇尾的自嘲缝合, 读者必须自己把它们串成"一个村子的一年"。情节密度高而整体结构松, 是这套形态的代价。故 plot 给 89。

— Akattii ossoo nauroo, mut jokkaene lautamies ei ou herrastuomar.
Kaekista pahimmassa villissä olj muuvva tavattoma lihava naene, joka kuulu ollee kastrullikomentantti eli keittäjätär, ja jonka takapuolet olj paksut, niinku ruummenkulit, ja rinnat öhötti, niinku kymmenkilloeset pussit oes ollunna riippumassa. Sennii hammeet olj

这册书最惊人的地方是人物表的长度: 三十六篇里出现了法官维尔勒·波哈塔、巡夜的科阿普罗·凯特拉、铁匠老婆(人人叫她 Kellestä 先生)、装电不成反被电的韦凯洛、被猫头鹰眉批斗的乡村教师"颂歌-佩松"(Suomettaren Matti)、以及那个一句话永远说不完整的凯帕卡拉·列图, 每个人都只占一两页, 却都能让人记住一个动作或一件衣裳。维尔勒·波哈塔甚至有跨篇的连续性: 他在 UUS TURKKI 里穿着熊皮袄招摇过市, 在 KU NENÄSTÄ VEITÄÄ 里干脆躺在自家门廊柱头上装蒜, 最后在死后的遗嘱里被写成"赖掉四千马克的告密者"。扣分处在于多数配角(列车员、厨娘、教区医生)只在各自那一篇里出现一次, 人物系统是**目录式**而不是**网格式**的。故 cast 给 91。

niin ne pelas voan lysti peälle "Mustoo-Pekkoo", "Mylly-Mattija" ja "Viimmestä tikkijä" sekä mueta "vijattomia pelijä". Neljä miestä niitä
— Tottahaa se on. Tässä käessä on yks ja tässä toesessa toene peukalo. Rovast roapas korvallistaa ja tuummas, että: — Kas ku multa unohtu sanomata, että minä näe miehe, jolla olj kaks peukalota yhessä ja samassa käessä. Mut mitteepäs tuosta. Saehaa siinä toas nuorj lukkarj viisauttaa näyttee...

这册书的节奏单位不是章节而是"哈哈"——三十六篇, 每篇三四十行到一百二十行, 平均读一篇不到两分钟, 读完一整本大约一个下午。铺垫几乎不存在: 《SYKSYILLA VIETTO VANAHAA AEKAA》开场两行就把四个人、四种牌路和四个外号全部交代完, 剩下的篇幅全用来互相挖苦; 《LUKKARI VIISAUTTA》更是把整篇的包袱压缩成三行——年轻风琴手说牧师"看见一个两只大拇指的人", 牧师大驾光临, 老农当场举起一只手一只拇指, 牧师只好改口说"我是说同一只手上两只", 风琴手接一句"那么请牧师也给我们展示一下"。这种压缩效率是芬兰民间笑话的天然形态。扣分处是个别长篇(如 KU ON NOUSULUONTO、HERR. POHATA UUS TURKKI)为了铺人物关系会明显慢下来。故 pace 给 92。

ku oekeeta kokkelpiimee nieleksiä lotkauttaa, niin siitä valluu puhtia ja voemoo ruummiisee ja henkee palakeisii. Ja entäs, mitenkä mukava
naeset männä lentokonneilla ylös ilimaa, niinku se Ametriikin "missi", ja puottaita sieltä, eikä kenenkää niskat kestä katella taevaalle voaroo vältteeksee, jota paet sitä soattoo kompastuvakkii ja tulla roajarikoks taekka muuten vaevaseks. Eikähää ou niin paljoo

这本书真正的技术活是它的**按音方言正字法**: ku 代替 ko, kuo 代替 koko, tuo 代替 se, olj 代替 oli, ollunna 代替 ollut, vaekka 代替 vaikka, eikähää 放置于句首表示"难道不", 叠词 laennatavaroo 代替 lainaa tavaraa ——整套系统不是随手标音, 而是自洽到可以拿来做双关与造新词(verkoriihmoo 蜘蛛、"sotamiehen onni" 歌曲里征兵那句)。开头那段关于两种奶的对比是全书最漂亮的一段营销文案: 奶酪条可以背在肩上当活的亲爱的, 凝乳却只能捧在手里, 一对比就把书名立住了。另一面是代价: 这套拼法对不熟萨沃方言的读者近乎不可读, 而 PG 本的转录又把若干篇的 "r" 系统性误识成 "rl"(如 "särlrkiä"、"koerlrrana"、"reserlrvimies"), 读者分不清哪些是赫莫的写法、哪些是转录的错。故 prose 给 88。

Taloväe evväät olj iha toesta sorttia, uiinku entise paakari pullat uunissa. Niillä olj suuressa vakkasessa voeta, isoja leipiä, jokkuu kalakukko, pitkiä muekkuvutkakkeita, parissa piimälaskussa kokkelpiimee ja vielä lisäks tattarjauhoja. Ja se piimä vasta ollii piimee! Ei se
— Meijjä talossa semmoene pelj ei passoo. Jos kuka siitä tyylistä tykkee, sen on parasta männä Pietärin Mesanskii. Meillä tehhää päevät työtä ja öellä levätää.

萨沃乡村的物质面在这个文本里是被**使用**出来的而不是被**描述**出来的: 干草季歇晌要摆开整桶黄油、大饼、烤鱼派、甜面包和撒了粗麦粉的凝乳; 仲夏夜之火要在石头上摆锅、架桨、插一根草人; 复活节集市(当地管它叫 messu)要在火车站一列列地赶; 兵役分常备与预备两套; 装电时全村人先算一遍"千瓦"和电表多少钱, 再为"这一天限免的税"争得面红耳赤。最见功力的是那句"白天干活晚上歇着"的训话——它同时是家长权威、农业社会的作息观、以及对夜生活的一种说不出口的道德不安。世界被调用得如此频繁而具体, 以至于它本身就构成了主角。故 world 给 93。

Piimälasku ja kokkelpiimä — niitä sanoja kuullessa savolaese immeise kielelle ves herahtaa! Ei sitä ou kukkaa ruvenna toestamaa oekee historjallisest, voan kaekella tolokulla ja varmuuvella voe kuetennii peättee, että ne molemmat on yhtä savolaesia ku — savolaeset itekkii.
— Hörö, hörö, höö, höö, niin hetj alako höröttämine kuuluva.

首篇先做了一件很聪明的事: 它不先讲书里的故事, 先给两个萨沃人天天挂在嘴边的词做解释——piimälasku 是把奶酪条挂在树上让山羊蹭、卷成球、烤着吃的玩意儿, kokkelpiimä 才是真正灌进嘴里的凝乳——两个词一对比, 整本书的调子、地区和态度就一次交代完毕; 紧接着那句"这两个词其实都是一个调调, 萨沃人就是那个调调"把这层意思按死在读者身上。然后它用一个极原始的方式给出全书的音乐动机: 干草季歇晌, 两个老农喝完凝乳躺到下午, 睡着打嗝「Hörö, hörö, höö, höö」, 全村人跟着学, 最后成了一句口令——"嗝声一响, 整场戏就散了"。这一句同时是人、动物和全场关系的缩影, 也提前告诉读者: 这本书的喜剧装置是身体。故 hook 给 93。

— Kyllä ymmärrän — vanahan yl'oppilaese vanaha ekssalami on lassillinen ja se yl'oppilaene ite Lassilline Arvo, vaekkei sen nim ies Arvo oeskaa...
kukapa sen ossoo sannoo, vaekka tämä oes tapahtunna teällä meijjä omassa Savossa. Mut olokoo se seikka kuenka tahhaasa — nyt minä sen esitän Savonmoan oekeehe immeiste kuultavaks "selevällä savolla".

原创性集中在三处, 且都落得很实。第一处是语言: 赫莫把一套按音方言完整地当成文学语言来用, 不是点缀性的拟方言, 而是全书的主导语体, 它的复数形式、格变化、时态错位都被当成笑点与意义的双重工具。第二处是造词: 那个混血儿克雷奥尔(seko)一词, 在书里同时指一个混血儿、一个村庄常住民和一头公猪, 三义并置产生的荒诞贯穿多篇。第三处是体裁: 《VAROTUSHUUTO NAEMATTOMILLE JA LESKMIEHILLE KARKAUSVUONNA》假装是一次战时警报广播, 用"未婚妻会从天而降"的比喻把 1918 年征兵年单身汉与鳏夫的处境推到荒诞边缘; 另一篇《KU EMÄNTÄ JA ISÄNTÄ VIRKOJA VAEHTO》则让叙述者当场声明"这是从报纸上读来的"再讲一个完全虚构的荒唐事, 元叙述的自觉在 1920 年代的芬兰小品里并不常见。扣分处在于这套实验的自我说明被放在了正文里而不是被消化进叙事。故 innov 给 89。

rasvassa sekä pyhinä että arkina. Eikä muuta pyörätautia tarttunna, ku voan mahat pysy pyöreinä ja silimät vilikko pyöreinä, niiku kissan silimät, paksuva ja makkeeta läskiä syyvvä loksuttaisaa. Seppä ei siis turhaa sanonna sitä talavee läskiseks talaveks.
Ku kello ei ollunna ostaissa kallis, eikä väljrahhookaa tarvinna paljon maksoo, olj hevosmies kauppaasa tyytyväene. Mut tyytyväene se olj suutarjmestärii, ku ei joutunna varkaaks, vaekka pelekäs — varkaaks tulovasa.

这册书的结尾有两次。第一次在单篇层面: 《KU SUUTARJMESTÄRJ PELEKÄS》让鞋匠老婆因为一枚被塞进小儿子衣领里的怀表, 自以为偷了别人东西, 从此装疯卖傻半夜爬起来躲在壁炉边偷看客人, 最后发现那枚表正是自己前夜亲手缝进去的——她自己告发了自己, 而全篇最后一句把"失主"和"贼"在同一句话里合并, 落在一个极干净的破折号上。第二次在全书层面: 末篇《LÄSKINE TALAV》让一个关于驯鹿瘟的谣言经由光杆司令、婆娘、男孩一层层传遍全村, 逼得全村带着香肠开枪冲进雪堆, 最后屠夫在自家油汪汪的猪肉堆里替自己作证, 说那年的冬天确实是「läskinen talav」——书名与篇名在此完成一次不声不响的回扣。把一本方言小品集的最后一句交给一个脂肪和猪油构成的反证, 是极高级的收尾。故 ending 给 94。