Suomalaisen kirjallisuuden historia I: Kalevala

«Mutta mielestäni on Kalevala nykyisessä muodossansa -- annas olla että siihen Lönnrot'inkin käsi on johonkin määrään vaikuttanut -- jo niin vakaunut, ettei sitä taideteoksena sovi arvostella muuten kuin juuri tämmöisenään. Paitsi sitä on Lönnrot kokoonsovittaessaan, järjestäessään ja lisiä sekaanpannessaan ainoasti jatkanut ja täydentänyt kansanlaulajain oman työn, samaan henkeen ja tapaan kuin he itse, niin että kaikki on pysynyt tosikansallisella pohjalla.»

这是全书方法论的分水岭, 也是 1885 年很少有人敢写的一句: Krohn 承认卡勒瓦拉的现状里有 Lönnrot 的手 (他用了带保留的 «annas olla»), 但随即指出这个现状 «jo niin vakaunut, ettei sitä taideteoksena sovi arvostella muiten kuin juuri tämmöisenään» —— 既然文本已经固定, 就只能照它现在的样子来评, 不能拿「有机生长的史诗」的标准去要求它。这一步把「卡勒瓦拉是不是一部统一作品」这个 19 世纪芬兰文学的中心问题, 从审美判断转成了版本学与史料学问题; 与之配套的另一条洞见同样重要: 他指出 Lönnrot 在编纂时 «jatkanut ja täydentänyt kansanlaulajain oman työn, samaan henkeen ja tapaan kuin he itse», 因而整部书 «pysynyt tosikansallisella pohjalla», 编纂者的主体性被压到最低。扣分在于这层自觉并未贯彻到全书, 后文仍多次回到「史诗应当如何」的价值判断。故 88。

«Erinäiset kertomarunot, vertauskuvaa käyttääksemme, ovat niinkuin sikisoki ympäriviskattuja ja hajotettuja langanpäitä; liitännäisissä ovat nämät langat järjestetyt ja yhteisellä siteellä kootut yhdeksi kimpuksi; mutta yhtenäisessä epos-runoelmassa on niistä kudottu täydellinen kangas, missä päätapaus on läpikäyvänä loimena, syrjätapaukset taas vaihettelevana, kirjavana kuteena. Tämmöisiä täydellisiä kertomarunoja ovat etupäässä Kreikkalaisten Iliadi ja Odysseia, ynnä sitten vielä Saksalaisten Niebelungenruno (osaksi jo vanhimmassa, Eddan kautta säilyneessä muodossansa) sekä Franskalaisten laulu Rolandista.»

这一段是全书分析框架的骨架, 一段话里完成了三件事: 第一, 把叙事诗按 «erinäiset / liitännäiset / yhtenäiset» 三类定位; 第二, 用 «sikisoki ympäriviskattuja ja hajotettuja langanpäitä» (散乱绕结的线团) 与 «yhteisellä siteellä kootut yhdeksi kimpuksi» (捆成一束) 给出第二类的形态, 再以 «kudottu täydellinen kangas» 把第三类定义为一件织成的布, «päätapaus on läpikäyvänä loimena, syrjätapaukset taas vaihettelevana, kirjavana kuteena» —— 主线是经纱、插曲是纬纱; 第三, 立刻把这套判准钉在模型上: 荷马二史诗、尼贝龙根罗兰。读者由此得到一把可以量卡勒瓦拉的尺子, 而这本书接下来的四章 (统一性 → 采集地 → 跨族比较 → 诞生考订) 就是依次把这把尺子用到底。与之配套的体例装置 (勘误表逐条注明印本页码、尾注 2022 条) 使这套框架可被复核。扣分在于第三章的族系分层仍沿用 19 世纪末的 «heimo» 谱系。故 90。

«"Muita asianmukaisemmalle", hän sanoo, "näyttää se arvelu, joka pitää ne Perman vallan aikana syntyneinä Vienan l. Valkean meren kaakkois-rannoilla, taikka noiden, kaaressa Suomenlahden ja Onegan-vuonon välillä leviävien suurten järvien, Laatokan, Äänisen ja Voikojärven (oik. Uikujärven) seuduilla. Se osa Suomalaisia Venäjän Karjalassa, joissa nämät runot ovat halki vuosisatojen säilyneet, näyttää olevan rikkaan, voimakkaan ja kuuluisan Perman kansan jälkisukua. Sillä on vielä, yli muiden Suomalaisten, joku ulkonainen perintösivistys vanhoista ajoista, omituisia jälkiä jonkunlaisesta yhteis-elämästä, erin-omainen kauppa-into, nopsa sekä ruumiin liikunto että äly yrityksissään, joka kaikki, samassa kuin heidän nykyinen asuinsijansa, runomuistinsa, kielessänsä tavattavat ruotsinsukuiset sanat, vaimoväen omalaatuiset koristukset y.m. saapi vanhoista Perman ajoista parhaan selityksensä."»

这里出现的不是转述而是原件: 书中以直引号引出 Lönnrot 的判断 («Muita asianmukaisemmalle», hän sanoo, «pitää ne Perman vallan aikana syntyneinä Vienan l. Valkean meren kaakkois-rannoilla»), 随后接上卡累利阿与萨ARI 地区的白海边、维琴纳湖与奥涅加湾之间的大湖地带 (拉多加、奥涅加、沃伊科湖即乌伊库湖) 等具体地名, 再举出Perman 时代的富人与农村家庭传说 («kauppa-into», «ruumiin liikunto että äly yrityksissään», «ruotsinsukuiset sanat», «vaimoväen omalaatuiset koristukset») 作为佐证, 最后收在那句关键判断: «Siinä on oleva paras palkka kaikesta vaivasta» —— 老人说这是他全部辛苦最好的报酬。同样的直接引用贯穿全书: 萨米地区的帕瓦歌谣 (L7195-L7259) 与爱沙尼亚的创世歌谣 (L5729-L5800) 都是整段原文加逐句对勘, 而尾部 2022 条尾注把每一条判断的书目出处钉死。扣分在于个别出处的卷年信息只写到卷号或首版。故 91。

«Lopussa pyydän saada kiittää kaikkia, jotka tavalla tai toisella ovat olleet minulle avulliset: etupäässä maisteri A. Boreniusta, joka Lönnrot'in venäjänpuolisten runokeräelmäin järjestämisellä on tehnyt noiden ylen tärkeäin todistuskappaleitten käyttämisen mahdolliseksi ja arvokkaalla kirjoituksellansa Suomen Kuvalehdessä 1873 on ensin johtanut ajatuksen runoin leviämisen oikeaan suuntaan. Suullisia neuvoja ja selityksiä kielitieteen ja muinaistieteen alalta olen saanut provessoreilta E. Aspelin'ilta, O. Donnerilta sekä A. Freudenthalilta. Nimi- ja asialuettelon on minulle hyväntahtoisesti tehnyt neiti A. Winter.»

这一段是这本书作为「工具」的一面: 它公开交代了这项研究赖以成立的物质条件 —— maisteri A. Borenius 对俄罗斯一侧歌谣采集的整理, 使那些 «noiden ylen tärkeäin todistuskappaleitten» (极为重要的证据材料) 得以被利用, 以及他 1873 年在 Suomen Kuvalehti 上写的文章如何 «johtanut ajatuksen runoin leviämisen oikeaan suuntaan»; 学术网络的名单也一并公布: E. Aspelin、O. Donner、A. Freudental 在语言学与神话学方面的口头建议与解释, 加上 neiti A. Winter 代做的姓名与主题索引。放在 1885 年, 这等于把研究的基础设施 (语料来源、学术谱系、可检索的索引) 一次性交代清楚, 任何后来者都能据此复核或续做。扣分在于: 这些交代服务于本研究的内部可追溯性, 而不是面向读者的可操作性 —— 全书没有可供自学者使用的路径图, 也没有把方法抽出来教给别人的尝试, 作为「教科书」的实用性因此有限。故 84。

«-- Luonnonrakastaja, kun Pohjan äärimmäisillä perillä, sitä myöten kuin lumi sallii, huomaa matalan vaivaiskoivun, tai meren luodoillakin, sitä myöten kuin aaltoin hyrsky rauhaa suopi, näkee sammalia ja karpeita kallioin peitteenä, ihmettelee näissä heikoissa kasvillisuuden aluissa luonnon uupumatonta voimaa, joka, huolimatta kaikista vastuksista, koettaa saada aikaan niin paljon kuin siinä paikassa ja tilassa on mahdollista. Luonnonrakastaja, silloin kun maa kaikki on katettu valkoisella hikiliinalla ja pakkanen on sulkenut virratkin kahleisinsa, kallistaa korvansa likemmäksi jääkohvaa ja kuultelee ilolla sen alta kuuluvaa hiljaista kohinaa; sillä hän tietää siitä, että luonto kuitenkaan ei ole kuollut, vaan, kovan ajan loputtua, on jälleen virkoava uuteen eloon. Samoin ihmisrakastajan silmissä on huomion ja suosion arvoinen jokainen vähäinen ilmiö, joka todistaa että ihmishenki köyhimmissäkin oloissa ponnistelee elinvoimaansa, ahtaimmassakin tilassa rohkenee tulevaisuutta toivoa ja valmistaa. Kuinka siis voisin pelätä, että suomalainen lukija kylmällä sydämellä on ylenkatsova niitä yritelmiä, josko kuinka heikkoja, joita tässä tuodaan hänen silmiensä eteen! Onhan niissä, kurjimpinakin aikoina, ilmautuva suomalaisen kansallishengen hiljainen sydämentykytys, todistaen että Ei loppu viel', uus päiv' on koittava!»

这段是全书文笔的顶点, 也是卡勒瓦拉研究史上被引用最多的段落之一: 他先承认自己写的是一部没有大作家名号可依的 «kurjallisuuden historia», 随后让「自然的爱好者」在北方的边缘地带、在只有苔藓与地衣的贫瘠植被里 «ihmetellä näissä heikoissa kasvillisuuden aluissa luonnon uupumatonta voimaa» —— 自然尽管处处受阻, 仍在那个位置与时刻榨出可能的全部; 冬天封住溪流时, 他把耳朵贴近冰层听那底下 «hiljaista kohinaa», 因为他知道自然没有死, 只是要等坚硬季节过去才重新活过来。整段比喻的落点是 «ei olekaan kuollut, vaan... on jälleen virkoava uuteen eloon», 一句把对芬兰民间文学的信念、对小传统的耐心与一桩书稿的命运同时说了出来, 收在 «Ei loppu viel', uus päiv' on koittava!». 学术散文能达到这个密度与这个温度, 在 19 世纪的北欧并不常见。扣分在于长句与长喻偶有失控之处。故 89。

«Aino, kun saa kuulla kenelle hän on määrätty, hyrehtyy katkeraan itkuun. Hän ei katso tarjotun liiton etuja samoilla silmillä kuin äitinsä. Wäinämöinen on tosin mainio laulaja, kansansa arvokkaimpia miehiä, mutta hän ei ole Ainon sydämen valittu. Kaikki vanhuksen maine ja varallisuus ei voi nuorelle neidolle palkita palavan nuoruuden rakkauden tarvetta. Sydämensä laki vaatii, ettei hän mene miehelle, jota ei hän rakasta. Se laki vaatii, että hän puolustaisi sydämensä neitseellistä puhtautta kaikkea pakoitusta vastaan. Tämä velvollisuus on yhtä pyhä kuin kuuliaisuus äidin tahdolle. Näin ovat nämät molemmat velvollisuudet tragillisessa ristiriidassa.»

这一节把一个民间故事读到了伦理层面: Aino 听说自己被许配给 Wäinämöinen 后 «hyrehtyy katkeraan itkuun», 因为她 «ei ole Ainon sydämen valittu» —— 老人所有的声望与财富换不来年轻时爱情的饥渴; 她的 «sydämensä laki» 要求她不嫁给不爱的人, 要求她守护少女的纯洁 «kaikkea pakoitusta vastaan», 而这份义务 «on yhtä pyhä kuin kuuliaisuus äidin tahdolle», 于是两种同样神圣的义务撞在一起, «Näin ovat nämä molemmat velvollisuudet tragillisessa ristiriidassa». 接着的另一段 (L4071-L4081) 更见分寸: Aino 扯下全部饰物掷在地上, 表面上是小事, 但因为 Wäinämöinen 说过那些首饰只许为他佩戴, 它们在她眼里便 «saastuneet», 不再明亮, 于是她再也忍受不了 —— 用一件日常物写出不可言说的洁净感。扣分在于把民间人物的动机推演得过于整齐, 几乎可以套进任何伦理剧。故 88。

«Pitkä, välillä kulunut aika, myöhemmin käsille tulleet uudet runovarat ja varsinkin yllämainittu tutkimustavan muutos ovat tehneet, että olen havainnut koko joukon erehdyksiä 1881 saakka painetuissa arkeissa. Useimmat niistä olen uudesti painattamalla poistanut, mutta muutamat pienemmät ynnä pari myöhempiinkin arkkeihin sattunutta erehdystä ainoasti huomauttanut tähän liitetyssä oikaisuluettelossa. Mitä kaunotieteelliseen osaan tulee, moitittaneen kenties, etten sitäkin ole kokonaan muodostanut käsikirjoitusten perustukselle.»

这一段是全书可信度的支点: Krohn 主动交代 «olen havainnut koko joukon erehdyksiä 1881 saakka painetuissa arkeissa» —— 漫长的时间、后出的歌谣语料, 尤其是他自己所说的研究方法的根本改变, 使他发现 1881 年以来印出的各版里已有一整批错误; 多数已在重印时删去, 较小的几处连同后来各版新出的错处则「只在附上的勘误表里提一句」。紧接着他主动写下对自己最不利的一句: «moitittaneen kenties, etten sitäkin ole kokonaan muodostanut käsikirjoitusten perustukselle» —— 美学这一部分他没有完全建立在手稿本之上。尾注里还有同类诚实: 为 Wolf、Lachmann、Nitzsch、Gautier 的《Prolegomena ad Homerum》诸家意见, 他注明 «Itse teosta en ole nähnyt» (我没有见过那部书本身, 所述均出自 V. Ursin 的转述, L24850-L24853)。一部把自己方法边界写在脸上的书, 才有资格让别人拿它当尺度。扣分在于勘误表只列 17 条, 而尾注编号 [1046]、[1116]、[1617] 三号在正文有标号却无对应条目 (FC 6)。故 90。

«Menköön nyt tämä koe ulos Suomen yleisöön! Luonnollisesti en voi toivoakaan, että kaikki, mitä siinä on lausuttu, on saava vakinaisen, pysyväisen talletuspaikan tieteen aarrekammiossa -- jäähän uutismaahan aina kiviä ja kantoja, jotka vastaisen paremman viljelyksen on poistaminen. Mutta kuitenkin, kaikitenkin lienee minulla syy toivoa tästä sitä hyötyä tieteelle sekä isänmaalle, että se on niin hyvin ansioittensa kuin virheittensä kautta virittävä suurempaa intoa kansamme vanhan ikiperinnön kaikinpuoliseen, perinjuuriseen tutkimiseen. Siinä on oleva paras palkka kaikesta vaivasta.»

这一段是作者自己给这本书定的当代坐标, 值得原样保留: 他先把书当作一次 «koe» 推向芬兰公众, 说得很清醒 —— 期望书中的说法都能在 «tieteen aarrekammiossa» (科学的宝库) 里获得永久位置是不现实的, «jäähän uutismaahan aina kiviä ja kantoja, jotka vastaisen paremman viljelyksen on poistaminen» (新耕地里总会留下必须清掉的石块与树桩), 但他仍相信这本书 «on niin hyvin ansioittensa kuin virheittensä kautta virittävä suurempaa intoa kansamme vanhan ikiperinnön kaikinpuoliseen, perinjuuriseen tutkimiseen» —— 无论凭功劳还是凭错误, 它都能点燃对民族旧遗产的全面而根本的研究热情, «Siinä on oleva paras palkka kaikesta vaivasta». 这份自期在今天有一半仍然成立: 卡勒瓦拉的版本学、手稿学争论至今仍绕不开 Krohn 设定的问题 (L228-L232 明言该问题的答案关系到这部作品的文学价值与研究者的荣誉), 而他留下的勘误与尾注仍是当代研究者绕不开的坐标。扣分在于: 书的另一半动机 (服务民族事业) 与今天读者的阅读需求之间没有桥, 作为普通读者的读物, 其当代可读性偏低。故 82。