Qventin Durward

«Eikä tämä kokeneen vanhan soturin luottamus ollutkaan liian suuri; sillä vaikka epätoivosta hurjistunut rosvo hosui nuijallansa taajaan niinkuin seppä takoessansa, niin nuori jousimies nopsemmilla liikkeillään sekä vikkelämmällä miekankäytöllään sai kuitenkin aina vaaran vältetyksi ja iskut kostetuiksi vähemmän pauhaavan, mutta tehokkaamman aseensa kärjellä. Tästäpä viimein De la Marck'in voimat alkoivat raueta, vaikka hän oli suunnattoman väkevä, ja maa hänen allansa muuttui verilätäköksi. Mutta Ardennien Metsäkarjun miehuus ja vimma ei ollut kuitenkaan vielä lopussa; hän taisteli yhä samalla tulisella innolla, ja Durward'in voitto näytti olevan epätietoinen, kaukainen.»

85 — 全书最长的因果链在这里落到两个人身上: 一个是真实历史上的雇佣兵首领, 一个是小说虚构出来的苏格兰少年。司各特把胜负写成消耗战而不是秒杀 —— 野猪伯爵像铁匠打铁一样一下一下抡动钉头槌, 少年靠更快的步子与更准的剑尖一次次化解, 于是「谁杀死了野猪」这个问题在几十个回合里始终悬着; 血把地面泡软的那句 («maa hänen allansa muuttui verilätäköksi») 把体力的极限写成了地面的物理变化。作者甚至不肯让主角占便宜: 写完对方力竭就立刻补一句「野猪的勇力还没有结束」, 把胜负重新推远。这一段也是全书情节机制的一次总演 —— 双重的效忠、伪装与辨认全靠「看破而不说破」推进。扣分在于, 这条线的收束被推给了下一章的奖赏争吵, 而被围杀的野猪伯爵本人 (L19942-19952) 反而只用两三行交代。故 85。

«Väkivaltaisuus ja hävyttömyys, joille hän tavallisesti antoi höllät ohjat, olivat turvottaneet posket ja varsinkin silmien ympärystät; irstainen elämä ja säädyttömät tavat olivat itse silmätkin tummentaneet, punerruttaneet silmän valkuaisen ja muuttaneet koko muodon ilettävällä tavalla sen metsän pedon kaltaiseksi, johon hirvittävä parooni niin kernaasti salli itseään verrattavan. Mutta -- kumma ristiriitaisuus ihmismielessä! -- vaikka hän muissa kohdissa tahtoi olla metsäkarjun näköinen ja halulla salli, että häntä sillä nimellä mainittiin, koetti De la Marck kuitenkin, kasvattamalla partansa pitkäksi, salata sitä omituisuutta, josta hän alkuaan oli saanut Metsäkarjun nimen. Hänen huulensa sekä ylempi leukaluunsa olivat näet tavattoman paksut ja ulkonevat, ja kun sen lisäksi vielä hänen sivuhampaansa olivat pitkät ja ulospistävät, muistutti hänen kasvojensa alapuoli johonkin määrin metsäkarjun kärsää; ja tämä seikka sekä se, että De la Marck niin hartaasti metsästeli Ardenni-vuoristossa, oli ollut alkusyynä liikanimeen Ardennien Metsäkarju. Hänen partansa, joka oli tuuhea, hirvittävä ja takkuinen, ei muuten voinutkaan peittää tätä muodon luontaista inhottavuutta, eikä myös millään lailla jalostaa paroonin raakaa ulkomuotoa.»

89 — 作者给反派留了一整套自相矛盾的相貌: 上半张脸是 «suora, korkea, miehuullinen otsa» 配 «kotkan nokan lailla kaariutuva nenä» (L11381-11391), 下半张脸却是厚嘴唇、外突的下颌和两颗长獠牙; 他要人人叫他野猪, 却留起胡子把野猪的痕迹遮住 —— 一个靠扮演怪物为生的人, 还得收拾自己扮出来的东西。这比单纯的凶残描写高一层: 叙述者用 «kumma ristiriitaisuus ihmismielessä!» 明说这份矛盾, 又用一句 «metsästeli Ardenni-vuoristossa» 把绰号的来历一并补上 (L11405-11407)。配角同样有分量: 溪边把少年当猎物估价的农民 (L418-425)、把假使节当野兽放狗咬的查理公爵 (L18248-18279)、最后当众验头认亲的老克劳福德 (L20112-20137), 三个人物分别代表乡野、宫廷与老兵三种看世界的眼光。扣分在于, 女性角色多半只是筹码: Isabella 的眼泪只在修道院那一段出现一次 (L19126-19141), 说完就再无下文。故 89。

«Tuo suuri armeija, joka oli asettunut leiriin Lüttich'in edustalle, oli pian vaipunut syvimpään äänettömyyteen. Kauan aikaa vielä olivat kaikuneet lippujensa luo asettuvien sotamiesten huudot, kuuluen ikäänkuin herraansa etsivien koirien ulvomiselta. Mutta lopulla hajonneet soturit, väsyneinä päivän vaivoista, tunkeutuivat joukottain ensimäisen vastaantulevan katoksen alle, ja ne, joiden ei onnistunut semmoista löytää, vaipuivat, uuvuksissa kuin olivat, maahan muurien, pensasaitojen ynnä muiden samanlaisten satunaisten suojapaikkojen juureen, siellä odotellen aamua -- aamua, jota moni heistä ei enää saanutkaan silmin nähdä. Melkein kaikki vaipuivat syvään, kuoleman tapaiseen uneen, paitsi ne harvat, jotka raukeina ja unisina pitivät vahtia kuninkaan ja herttuan majapaikkojen ympärillä.»

82 — 围城战最要紧的一夜被写成一段纯粹的等待: 喊声渐渐停下, 士兵一个接一个滑进棚屋与树篱的阴影里睡死, 只有国王和公爵的营帐周围还剩几个打瞌睡的哨兵。作者在这里把节奏拉长到近乎停滞, 唯一不断的是叙述者那句不动声色的预告 —— 那批人等的是 «aamua, jota moni heistä ei enää saanutkaan silmin nähdä», 到天亮时其中许多人已经看不到了。这是司各特用时间本身制造悬念的老办法, 写得有分寸, 读者跟着熬这一夜。扣分在于全书的速度并不均匀: 第一章整整八十行 (L56-135) 在讲十五世纪法国的政情, 故事到第二章才开动; 而列日城下的围城本身只以概述交代, 真正被拉长的是与主线关系较远的插曲。故 82。

«Tämän yöllisen matkustuksen alussa kalvoi Qventin'in sydäntä se katkera tuska, jonka nuorisossa herättävät ero rakastetusta, vieläpä ikuiselta näyttävä ero. Kun he ajan tärkeyden ja Crévecoeur'in maltittomuuden tähden kiirehtivät täyttä vauhtia Hennegaun rikkaita alankomaita myöten, loi loistava, kirkas, syksyinen kuu keltaisen valonsa ruohoisille, matalille laidunmaille, metsille ja pelloille, joilla talonpojat tänä öisenäkin aikana olivat kuutamon valossa täydessä viljankorjuun toimessa -- niin suuri oli flanderilaisten ahkeruus jo siihen aikaan; -- ja toisin paikoin taas näkyi kuun valossa leveitä, tasajuoksuisia, viljavuutta levittäviä virtoja, joilla valkoisia purjeita liukui kauppatoimissaan yhdenkään karin tai kosken estämättä, sivuuttaen toimellisia, rauhallisia kyliä, joiden hauska ja siisti ulkomuotokin jo ilmaisi asukasten varallisuutta ja hyvinvointia; -- ja toisin paikoin taas häämötti kuun valossa monen uljaan paroonin ja ritarin linna syvän vallihautansa, muurilla ympöröidyn pihansa sekä korkean torninsa kera -- Hennegaun ritaristo oli suuressa maineessa Euroopan aatelisherrojen joukossa; -- ja toisin paikoin taas kuun leveä valovirta loihti esiin jonkun kaukaa siintävän jalon tuomiokirkon jättiläistapaisen torninhuipun.»

90 — 这一段先给一句心碎的夜行, 接着把同一轮月光写了四遍, 每一遍换一种人。月光下的农夫在田里收割 («täydessä viljankorjuun toimessa»), 作者随即用 «niin suuri oli flanderilaisten ahkeruus jo siihen aikaan» 把这句夸奖按在十五世纪; 月光下的河上白帆 («valkoisia purjeita») 顺流而过; 月光下的城堡 («syvän vallihautansa, muurilla ympöröidyn pihansa sekä korkean torninsa kera») 在林间时隐时现; 月光下的教堂尖顶最后才从远处浮出来。四个 «toisin paikoin taas» 把节奏钉成回环, 而每一环都塞进一条社会信息: 农奴制下的田间、商人积累的河运、领主的武力与教会的权威, 全靠一条河和一轮月亮交代完。译笔用的是旧译本的厚度 —— 长句、破折号、层层定语, 落点却钉在最后一个分句上, 所以不散。扣分只在专名密度: 一段里 herttuan / piispan / ritaristo 一类外来词连片出现。故 90。

«Heidän virratessaan esille portista näkyi hyvinkin monessa kilvessä ja lipussa uusia kirjoituksia jä kuvia, joilla niiden kantajat ilmaisivat hartaan halunsa käydä kilpailemaan ihanasta voitosta. Yhteen lippuun oli maalattu kilpatantereen loppupäätä kohti kiitävä hevonen -- toiseen nuoli, joka lensi pilkkatauluun -- eräällä ritarilla oli kilvessään verta vuotava sydän, muka hänen rakkautensa merkkinä -- toisella pääkallo ja laakeriseppel osoitteena, että hän oli päättänyt joko kuolla tai voittaa. Monta muutakin sellaista vertauskuvaa näkyi siellä, muutamat niin mutkikkaita ja salaisia, että niistä olisi ollut työtä älykkäämmällekin selittäjälle. Jokainen ritari myös, senhän arvaa, karahutti ratsunsa tulisimpaan juoksuun ja ojensi sitten itsensä jaloimpaan asentoon, kun hän ajoi ihanien rouvien ja neitosten silmien sivuitse, saaden heiltä urhoutensa kehotukseksi suloisia hymyjä sekä tervehdyksiä nenäliinojen ja olkavöitten heilutuksin.»

88 — 作者用旗与盔上的图案写出了一个中世纪骑士社会的自我表演方式: 奔向终点的马、钉在盾上的箭、淌血的心、骷髅与桂冠, 每面盾都是一句需要解读的宣言, 连一个更聪明的解释者也要费一番工夫 («niistä olisi ollut työtä älykkäämmällekin selittäjälle»)。这正是本书的秩序观: 身份不靠血统说明, 而靠可以被观看和被解释的符号说明 —— 所以后文里一颗头颅、一对獠牙、一次当众验亲 (L20112-20123) 才能同样有效地确定门第。世界观的另一面是站在城墙上的那群贵妇: 她们不说话, 只用挥动的手帕与肩巾充当裁判, 于是骑士的荣誉有了观众, 战争也有了看台。扣分在于, 市民、农人、教会与经济在书里大半只是背景板, 真正被写活的只有宫廷与战场这两层。故 88。

«Nuori matkamies saattoi olla noin yhdeksäntoistavuotias tai lähes kahdenkymmenen; hänen kasvonsa ja koko olentonsa, jotka olivat hyvin miellyttävät, osoittivat, ettei hän ollut kotoisin siitä maasta, missä hän nyt kulki. Hänen lyhyt harmaa takkinsa ja housunsa olivat pikemmin Flanderin kuin Ranskan kuosin mukaiset, ja keikarimainen sininen lakki, johon oli pistetty rautatammen vesa sekä kotkan sulka, oli jo siihen aikaan tunnettu skotlantilaiseksi päähineeksi. Hänen pukunsa oli sangen sievä ja huolellinen, mistä kävi selville, että nuorukainen itsekin tiesi olevansa varsin pulska. Selässään hänellä oli laukku, joka näkyi sisältävän muutamia tarpeellisia kaluja, vasemmassa kädessä haukkakinnas, vaikkei hän kantanutkaan semmoista jahtilintua, ja oikeassa kädessään hän piti vahvaa metsämiehen keihästä. Vasemmalta olkapäältä riippui ommeltu olkavyö, kannattaen pientä purppuranpunaista samettista laukkua, jommoisissa siihen aikaan korkeasukuiset metsästäjät säilyttivät haukkansa eväitä ynnä muitakin tähän niin suosittuun pyyntilajiin kuuluvia kaluja. Toiselta olalta riippui vielä toinenkin vyö metsäpuukon kantimena. Senaikuisten tavallisten saappaitten sijasta hänellä oli metsäkauriinnahkaiset pieksut jalassa.»

84 — 第二章开篇用整整十八行只做一件事: 把主角的外形写清楚, 好让读者一眼记住。十九岁上下 (L385-386), 穿佛兰德裁剪而不是法国式样的短灰上衣 (L388-389), 头上那顶别着橡树嫩枝和鹰羽的蓝帽子是当时公认的苏格兰样式 (L389-391), 腰间挂着猎犬食袋与猎刀, 脚上不是常人的皮靴而是麂皮裤 (L396-402)。这几行同时抛出了全书的悬念: 一个苏格兰打扮的人, 穿着佛兰德人的衣服, 出现在法国王宫边上, 手里拿着猎矛, 肩上是装鸟食的皮袋 —— 他是谁, 来做什么, 为什么在这里混。扣分在于, 这段之前还有八十行十五世纪法国的政情交代 (L56-135), 真正的钩子 —— 主角的双重身份与两位国王的世仇 —— 要到第十一章以后才揭开 (L6480-6555); 而这个人物第一次出现的场景也没有立刻给出危险, 只是一个农民在远处打量他 (L418-425)。故 84。

«eikä kärsinyt edes vastaanväittämistä. Tätä vaikutusta vielä enensi itse tietäjän ulkomuoto ja käytös, sillä Martivalle istuen suunnattoman suurella tuolilla tutki paraikaa huolellisesti erästä äskettäin Frankfurt'in kirjapainosta lähtenyttä näytettä vasta keksitystä kirjanpainamistaidosta.»

85 — 这一行是全书最锋利的一处时代发明: 一个十五世纪的占星师正襟危坐, 端详一件刚从法兰克福印刷所寄来的、刚被发明出来的印刷术的样品。司各特把现代性提前塞进了中世纪的房间, 后面的对白更把这台机器说成伊甸园里那棵善恶知识之树 (L7014-7018), 预言它会像洪水一样冲垮旧世界的秩序。译本在形式上也做了配套: 三十七章每章前都有一首译成芬兰语的英诗题词并署原作者 (Hamlet / Vanha Pistol / Albumazar / Goldsmith / Pfaltzkreivi 等), 另有二十一条译者自撰的芬兰读者背景注 (自 L469 起) —— 一部 1917 年的旧译本, 把原书里所有「读者需要先知道什么」的装置原样搬了过来。扣分在于, 这些新意都发生在翻译层与背景层, 叙事骨架仍是司各特用了一辈子的高地传奇配方: 双面间谍、装疯卖傻、认亲清算。故 85。

«Näin sanoen hän viskasi permannolle verisen pään, jonka helposti saattoi tuntea De la Marck'in pääksi, sillä hänen eriskummalliset leukaluunsa olivat todellakin sen pedon leukaluitten näköiset, jonka mukaan hän oli nimensä saanut. Jokainen, joka De la Marck'in ennen oli nähnyt, tunsi siis heti, että tämä oli oikea pää.»

79 — 小说的最后一个场面不是婚礼, 也不是加冕, 是一颗被甩在桌上的血淋淋的人头, 用来平息一场关于赏赐的争吵。作者只用三句话就把辨认写成一道题: 那副古怪的下颌骨与那头野兽的下颌骨确实相像 (L20119-20122), 于是见过德·拉·马克的人立刻认出来。整部小说的收束因此落在清点而不是团圆上: 谁杀了野猪, 谁有资格娶 Croyen 家的女儿, 靠一枚獠牙和一张脸来定。作者接着让老克劳福德当众验亲, 揭出 Le Balafré 才是 Rothes 家族的 Ludvig Lesly (L20129-20137), 最后一句却停在 Crévecoeur 的一句祝词 (L20219-20221) —— 婚礼始终没有写出来, 读者拿到的是入场券而不是婚礼。扣分正在这里: 全书最该兑现的那一笔被悬置, 情感线在结算前一刻停住, 小说把「清点功劳」写成了高潮, 却把「婚姻」推成了悬念。故 79。