Vanha tarina Montrosesta

«Rintahaarniskan vastustus poikkeutti aseen kärjen ylöspäin, mutta syvä haava aukesi kuitenkin kaulan ja hartian välillä ja iskun voima kaatoi sulhasen pitkälleen lattialle. Montrose astui samassa eteishuoneeseen;»

86 全书最长的一条因果链在这里断成一句: 剑尖被护喉甲挡偏, 伤口仍在颈肩之间张开, 一击把新郎放倒在地板上。前二十二章铺的东西 (家族旧仇、安妮卡的身世、蒙氏的军队、誓约派的追捕) 全部压进这一击里, 而作者写得不忙不慌, 像记账一样交代完物理过程, 紧接着才是蒙氏进厅、全场呆住、Allan 翻窗逃入林子。这是有设计的高潮, 不是意外。但扣分也在这里: 凶手 Allan 逃掉之后全书不再交代他, 蒙氏进厅后也被挤到背景, 一场本该清算全部旧账的婚宴只杀了一个人就散了场, 读者拿到的是一场没有判决的处决。故 86。

«Kun tähän viehättävien avujen luetteloon lisätään, että Annikka Lyle, vaikka orpo, näkyi olevan iloisin, onnellisin kaikista tytöistä, niin lukija ymmärtää hyvin, kuinka melkein jokaisen, joka sai hänet nähdä, kohta piti ihastua. Ei ollut todella ketään, joka olisi ollut niin rakas»

90 这一段把一个人物从功能推向命运: 叙述者先列她的种种好处, 再补一句她虽是孤女却看起来是所有姑娘里最快乐的一个, 于是读者立刻明白所有人都会因她动心, 而这份动心正是全书血案的起点。作者用的是司各特式的先立后破法, 但这里只立不破, 破留给第二十一章她站在悬崖边的那段独白。更见功夫的是没有一句评论, 全靠叙述者的语气 («kohta piti ihastua») 把同情写成普遍经验。安妮卡全书只有几句台词, 却因为叙述者的偏袒而始终立体。扣分在于配角多为功能件, 真正贯穿到结尾并撑住全书喜剧调子的只有达格迪一人。故 90。

«Näin taisteltiin sekä oikealla kyljellä että myös sotarintaman keskuksessa, saamatta tulokseksi muuta kuin haavoja ja surmaa kummallekin puolelle.»

82 全书最惨烈的一仗, 只用三行就写完了, 而且写的是结果不是过程: 两翼和中央都没有别的产出, 只有伤和死。作者用一句总结把一场战役压成账单, 是司各特式小说最典型的取舍——历史给轮廓, 感情占前景。这句的节奏本身也说明问题: 前面两千多行写的是两家世仇与蒙氏的盘算, 后面真正动手的段落被压到几十行, 读者的兴奋点与作者的篇幅分配并不一致。扣分: 第一章的开场政情长谈与第十六章对蒙氏动机的政治分析各占一大段, 把本该属于动作的节奏按停两次。故 82。

«Paksu hallasumu, joka oli jo kauan väikkynyt vuorten kukkulain ympärillä, alkoi juuri painua kaikkia laaksoja ja rotkoja myöten; ja vuoriselänteen monihuippuinen harju näytti nyt mustan, katkonaisen rivinsä, ikäänkuin autio saarisarja olisi ollut kohoamassa sumun valtamerestä»

89 战败的一方在死前把雾看成涨潮的海, 露出水面的岛屿是一列黑色的断脊。这一个比喻同时办了三件事: 交代高地浓雾的地貌, 写出垂死者的视觉偏移, 又把一场家族败亡压成涨落。全书的旧译体语言在这里最能显出译笔的分寸: 句子长, 修饰多, 但落点准。这类句法在因弗拉里刑场的段落里也出现 (十七世纪的村庄与今天的市镇对照), 说明克鲁恩的译笔是稳定的而非偶发。扣分在专名: 地名、人名、族名全部音译, 一段话里夹着七八个外来词, 读者必须一路记着谁是谁。故 89。

«Torin keskellä seisoi näet vuolematon hirsipuu, josta riippui viisi ruumista; kaksi niistä näkyi vaatteuksesta päättäen olleen alankolaisia; muut kolme hirtettyä olivat peitetyt vuorelaisplaideillaan. Pari, kolme vaimoa istui hirsipuun»

90 一座村口绞架上吊着五具尸体, 两具穿的是低地人的衣服, 三具裹着高地方格毛毯; 旁边坐着几个寡妇在给死者唱挽歌。这是全书写世界最狠的一笔: 它不评论, 只把服饰、裹尸方式、位置和旁观者的麻木并排摆出来, 制度、风俗与情感一次交代完。全书的社会坐标由此坐实: 誓约派与王党的分野不是抽象立场而是衣服与绞架, 教派冲突的后果是可以被路过的。同一支笔还在别处写出高地誓约派把圣经经文掺进日常说话 (见尾注第五条), 以及誓约派军官战后被当众处决的处置方式。扣分在于宗教分歧只停留在口头派别。故 90。

«Myöhään illalla muutamana päivänä yllämainitulla levottomalla ajalla ratsasti nuori aatelisherra, kelpo hevosella ja kelpo aseilla varustettu, hiljalleen ylös yhtä niitä jyrkkiä teitä, jotka Perthshiren alangoilta vievät vuoristoon»

85 第二章第一句就把人放进夜里: 一个年轻贵族带着顺从的坐骑和像样的武装, 沿一条通往山地的陡路悄悄往上走, 后面跟着两个仆人, 一个牵着驮马。这是司各特式开场最有效的那一种——先给路线与时辰, 不给目的地, 读者的不安全来自画面本身的荒诞: 在人人自危的日子里赶夜路的人, 要去哪里, 找谁, 为什么带着武器又不点灯。而后一句 «säätyeroitus katoaa» 把贵族与仆人并置, 立刻又埋一层关系。扣分在于真正的第一页是第一章的两段政情科普, 钩子被整整推迟一章。故 85。

«Sen ajan presbyteriläisillä sekä Skotlannissa että Englannissa oli tapana yhä sekoittaa raamatun lauseita puheeseensa. Suom. muist.»

81 这条尾注是本书形式上的真正亮点: 译者没有把苏格兰的宗教习俗化掉, 而是专门加一句说明, 当年两地的加尔文派仍习惯把经文掺进日常话语, 并在句尾署上 «Suom. muist.» 表明这是芬兰文读者才需要的补充。整本书有四十条这样的注, 二十一条属于此类; 加上二十三首连署名一起译入的英诗题词, 译者等于为芬兰读者重建了一整套背景装置。扣分在于这些新意全在翻译层: 叙事骨架仍是司各特式的高地传奇老配方——远景战争、近景家族、插科打诨的军人、结尾把一切推给历史, 形式上没有一处破格。故 81。

«Ritari Dugaldin sanotaan eläneen vielä vallankumouksen perästäkin, eikä siitä ole kovin kauvan, kun vanhat ihmiset vielä tarinoivat, kuinka hän kuljeskeli sillä seudulla hyvin vanhana, umpikuurona, täynnä loppumattomia juttuja ikimuistettavasta Kustaavus Adolfuksesta, Pohjoismaiden Leijonasta ja protestanttiuskonnon suojelusmuurista.»

78 收笔是全书最有 Scottish 味的一段: 老达格迪活过了革命, 村民到今天还在讲他如何拄着拐在那一带慢慢踱步, 满嘴都是古斯塔夫二世、北方雄狮与新教信仰的护墙这类旧事。作者不写他做了什么, 只写他被记住成了什么, 于是前面二十二章的血污与笑话被时间洗成传说。同一手法也用在蒙氏身上 (「urhotyöt ja kohtalo ovat historian omia」), 只是那句更冷。扣分在两处: 一是主角 Menteith 的死只在回述里一句带过, 情感线在最关键处被剪断; 二是凶手的去向始终不交代, 小说以传说的方式收尾, 而不是以清算的方式收尾。故 78。