一个人换四次主人

# 一个人换四次主人

四本书，题页上一行印刷体：

[Orja-romaanien järjestys: Työn orja, Rahan orja, Naisen orja, Onnen orja.]

莱伊诺的《奴隶》四部曲自己把顺序交代了：劳动的奴隶、金钱的奴隶、女人的奴隶、幸福的奴隶。四卷写的是同一个人约阿内斯，换了四次主人。值得看的不是"换"这个动作——书里从未有人宣布"我自由了"——而是每一次换主，他怎样给新主人起名字。名字越起越准，绳子越勒越紧。

## 第一个主人比后来三个都重

卷一《劳动的奴隶》里的约阿内斯书只念了一半，既没上过大学，也没去拿硕士博士学位。叙述者在这时候抛出一个很冷的问题：

…Työn orja hän oli ikänsä ollut. Oliko hän häkkilintu, joka ei osannut enää käyttää vapauttaan?

他一辈子是劳动的奴隶。那他是不是一只关在笼子里、已经不会使用自由的鸟？

Mitä se auttoi, että hän teki työtä mielellään? Työ vallitsi häntä, työ vaati jokaisen päivän, jokaisen hetken häneltä. Työhän vasta hirmuvaltias oli. Paljon pahempi isäntä kuin mikään raharuhtinas.

这是四卷里最重的一句：劳动才是真正的主人，比任何金钱主人更凶。写下这句话的人，当时还不认识金钱主人。

## 第一次易手，是一个人把另一个人说成奴隶

卷一后段，约阿内斯刚跟一个叫托皮的人吵完，托皮就要去投靠约阿内斯的父亲、参议员拉宾。吵完他有点后悔，却还是要把话说完：

--Tähän asti sinä olet ollut herra, lausui hän. Nyt sinusta tulee orja, rahan orja.

到现在你一直是主人。现在你要变成奴隶，金钱的奴隶。被换下来的托皮倒很坦然：

--Parempi sekin kuin työn orja, väitti Topi. Sillä se minä olen ollut näinä vuosina. Herra, sanot sinä? Mitä sillä tarkoitat?

那也胜过劳动的奴隶——托皮这些年一直就是这么过来的。约阿内斯却回他另一句：

--Tarkoitan, että olet ollut vapaa mies. --Kaunis vapaus! Vapaampi minusta nyt tulee. Vähemmän työtä ja enemmän palkkaa!

我是说你一直是个自由人。漂亮的自由！现在我要更自由一点。少干活，多拿钱。

说这话的约阿内斯自己才是全书第一个奴隶。他刚替托皮换了主人，回头还是那个干活的人：

Hänellähän oli aina paha omatunto, jos häneltä oli päiväkin, jos puolikin päivää hukkaan kulunut. Hänhän orja oli, työn orja.

走的人没觉得那是自由，留下来的人还在给旧的锁上劲。

## 第二次易手，自己给自己签名

卷二《金钱的奴隶》开头是一段自白。约阿内斯已经爬到一个体面的位置，也正因为这个位置，他开始觉得羞耻：

Ja mikä hän itse oli? Rahan, kiiltävän kullan orja siis.

而我是什么人？金钱、闪亮黄金的奴隶罢了。到这里，"奴隶"第一次不是外人骂的，是他自己签的名。

也是在这一卷里，他的女儿塞迪死在国外。他听到的说法只有一句：

Sanottiin, että Seidi oli kuollut. Ei oltu katsottu tarpeelliseksi edes ilmoittaa siitä Johannekselle.

说塞迪死了。没人觉得有必要把这事告诉约阿内斯，他也没有再问。第二次易手，被丢下的是一条命——叙述者用"没必要通知"这几个字把它带了过去。

## 第三次易手，说给一个没听见的人

卷三《女人的奴隶》书首引一支德国谣曲：

»Se laulu, se vierailta mailt' oli tullut, miss' ihmiset voi olla lemmestä hullut.»

那歌儿是从远方漂来的，在那里人们可以为爱发疯。情欲是外来的、借来的——第一个真正出现的主人，是外来的。

关于这层主从关系，全书只有一处由约阿内斯自己说破，还是在莉莎身边想的：

Entäpä minä nyt menisinkin menojani? Tämän kerran minä vielä olen ollut heikko, mutta ehkäpä minä olen vahvempi ensi kerralla? Sinä luulet jo, että olen elinkautinen orjasi, mutta mitäs sanoisit, jos minulla sittenkin olisi voimaa sinusta vapautua?

你大概已经以为我是你的终身奴隶了。可要是说我还有力气从你手里挣脱出来呢？这是四卷里他第一次对"奴隶"这个位置提出异议，而且是从被统治的那一方提出来的。紧接着一句：

Liisa ei tiennyt näistä Johanneksen mietteistä mitään.

莉莎对约阿内斯的这些想法一无所知。四次易手里唯一一次"我也许能挣脱"，是说给一个没听见的人听的。

卷三结尾，莉莎走了，他追出去，只来得及看见一个表情，听见一声喊：

Liisa meni. Ja kuin painajaisen ajamana kiirehti Johannes asemalta, nähden silmissään vain yhden ilmeen, yhden katseen ja kuullen vain yhden huudon korvissaan.

一个表情、一道目光、一个喊声。名字、理由、一句回话，都没有。

## 第四次易手，最后连幸福也不肯卖了

卷四《幸福的奴隶》开篇做的第一件事，是宣布幸福不能去追：

Muistamatta, ettei onnea voi tavoittaa, ellei se tule, ja ettei onnea ole monta eikä monena heijastuvaa, vaan että se on, samoin kuin jumala ja samoin kuin elämäntotuus, sisäiseltä olemukseltaan yksi, pyhä ja jakamaton.

忘了幸福是追不上的，除非它自己来；幸福不是有很多个、很多反射的东西，它是唯一的、不可分的。他回头清点自己的一生：

Nuorena hän oli etsinyt onnea työstä! Sitten hän oli etsinyt onnea rahasta.

年轻时他从劳动里找幸福。后来他从金钱里找幸福。两次都是"找"，两次都没找着——书题上的四个"奴隶"名字，到这里才第一次被并排摆在一起看。

卷四很后面，才把第四个主人写完：

Tätä onneaan hän ei enää tahdo mistään hinnasta myödä. Nyt vasta hän on oikea onnen orja.

这份幸福他再不肯卖任何价钱。现在他才真是幸福的奴隶。

钱是雇主的，莉莎是情人的，连幸福也是"自己来"的，从来不归他所有。四次易主之后他一无所有，反而第一次有一样不肯出让的东西。所以那句是"才真是"——前三个都不算真的。

卷四的结尾把这个人送到山上。海那边是罗马人的夏宫，他没有去，只是也朝那边抬起了祝福的手：

Sen rannat ovat nyt niinkuin muinoinkin täynnä ylhäisten roomalaisten kesähuviloita. Ja Johannes kohottaa kätensä siunaten myös sinnepäin.

镜头再转，是亚平宁山顶的雪峰，和压在峰上的、预告毁灭与死亡的乌云：

Ja kaukana, tämän kaiken takaa, nousevat Apenninien lumiset huiput, joiden päältä synkät, uhkaavat pilvenlongat näyttävät myrskyä, hävitystä ja kuolemaa ennustavan. Mutta Johannes kohottaa kätensä siunaten myös sinnepäin.

又一次抬起了手。一个被换过四次主人的人，最后站在高处，替一个还看不见的东西祝福。

## 队伍是书自己排好的

《奴隶》四部曲最冷的一笔在题页：那一行方括号把四本书排成一支队伍，写在第一页。读的人还没见到约阿内斯，就先知道这一个人一生要换几次主人。

四次易手，每换一次，他就更精确地给新主人起一个名字。可四卷读完，没有一次挣脱是真的：唯一一次说"我也许能挣脱"，是对着空气说的；其余三次，他都自己签了字。

也许这就是它最像寓言的地方——不是人从奴隶变成自由，而是人把换主人的过程一格一格走成了流程，并且把最后一格叫做"幸福"。